La’o Hamutuk

Bulletin  |  Surat Popular  |  Topic index  |  Reports & Announcements  |  Updates
Reference  |   Presentations  |  Mission Statement  |  LH Blog  |  Search  |  Home

Rendementu Sustentavel Estimativa

Prudensia no Sustentabilidade

13 Marsu 2009

Link to this page in English

Rendementu Sustentavel Estimativa (ESI/RSE) hanesan matadak ida ba Timor-Leste kona-ba osan hira mak tenke gasta husi Fundu Petróleu kada tinan. Lei Fundu Petróleu 2005 defíni ne’e hanesan “montante maksimu ne’ebé bele aloka husi Fundu Petróleu iha tinan fiskal no iha osan sufisiente nafatin iha Fundu Petróleu hanesan ho osan inan ne’ebé sei bele aloka ba tinan fiskal sira iha futuru.” Atu hetan informasaun barak liutan bele haré iha linha tuir mai ne’e:

Bazea ba Lei Fundu Petroleu RDTL, Timor-Leste hasai osan kada tinan tuir ba Rendementu Sustentavel Estimativa (ESI/RSE), konta tuir pursentu tolu (3%) husi Rekursu Petroleu -- soma montante osan iha Fundu Petroleu no ekspektasaun rendementu iha futuru (valor osan ne’ebé iha liman agora ne'e) husi mina no gas ne’ebé sei iha rai okos, hafoin tanesak tiha ba inflasaun. Iha teoria, ida ne'e sei permite numeru osan ne’ebé atu foti sai husi Fundu Petroleu kada tinan ba iha futuru, maske wainhira Timor-Leste nia mina no gas ke'e no fa'an hotu tiha ona.

Iha fulan Outubru 2008, Ministeriu Finansa estimatiza ona valor ba Orsamentu Estadu 2009 bazea ba balansu ne’ebé iha Fundu Petroleu (PF) tokon $4,215 no ekspektasaun rendementu iha Futuru husi Bayu-Undan tokon $9,379. Tuir linha ne'e hodi haree esplikasaun Governu nia asumsaun no kalkulasaun ne’ebé estimatiza ba $13,595 hanesan rekursu petroleu ba orsamentu 2009, ho 3% ne’ebé hetan dunik tokon $407.8.

Kalkulasaun ne'e tuir de'it asumsaun (prediksaun), basa la iha ema ida iha mundu ne'e mak hatene mina nia folin saida iha futuru, nune'e mos la bele hatene mina no gas barril hira mak sei ke'e sai husi rai no tasi okos, ka inflasaun iha futuru. Iha kuadru tuir mai ne'e lista asumsaun ne’ebé Governu uza atu halo sira-nia kalkulasaun, no mos La'o Hamutuk nia revizaun balun ba asumsaun ne’ebé ami fi'ar katak realistiku no prudente liu duke buat ne’ebé mak Governu uza ona.

Kada pontuAsumsaun husi Ministeriu Finansa (MF) iha fulan Outubru 2008Valor atual ka estimatizasaun husi La'o Hamutuk iha fulan Marsu 2009Impaktu ba ESI

Balansu iha Fundu Petroleu iha 31 Dezembru 2008

Tokon $4,215Tokon $4,197 (Valor atual ne’ebé fo sai husi BPA)Hamenus ESI husi tokon $0.54 kada tinan.
Produsaun petroleu iha future husi Bayu-Undan (area ida de'it ne’ebé iha ona planu dezenvolvimentu)Komesa tu'un naneik ona husi tinan 2008, no sei remata iha 2023, bazea ba informasaun husi ConocoPhillips. haree iha linha ne'e hodi hatene numeru.Hanesan de'it ho MF, tamba ami laiha asesu ba data ne’ebé kompanha iha. 
Folin mina iha Futuru$60/barril to'o tinan 2013, hafoin tu'un ba $49/barril iha tinan 2017 molok hafoin sa'e nane'ik fali. Haree linha ne'e hodi hatene numeru.Atu hanesan ho MF, maibe komesa ho $40/barril ba tinan lima oin mai. hanehan linha ne'e hodi haree folin mina lolos iha fulan Dezembru, ka hanehan ne'e atu hatene informasaun folin mina atual nian. Hamenus ESI tinan iha 2009 ba tokon $168.7, ho redusaun hanesan ba kada tinan hirak tuir mai.
Gastu ba tempo badak a'as liu ESIHasai osan husi Fund Petroleu tokon $589 iha tinan 2009, hafoin ESI hetan nafatin de'it maizumenus tokon $400 ba tinan hirak tuir mai.Bazea ba Primeiru Ministru nia esplikasaun katak nivel gastu iha tinan 2009 no ba futuru sei foti a'as liu Rendementu Sustentavel Estimativa," ami uza MF nia numeru tokon $589 iha tinan 2009 no predikte tokon $500 kada tinan ba 2010 to'o 2012, no hanesan ho ESI iha tinan hirak tuir mai.Nune'e sei hatu'un ESI hafoin tinan 2012 ba tokon $10.3 iha kada tinan.
Formula ba kalkulasaun ESI3% husi total rekursu Petroleu, nanesan spesifika ona iha Lei Fundu Petroleu.Ami konkorda katak ESI tenke iha 3% nafatin. Maibe ami mos modela ona ba 5%, tuir politika na'in sira balun sujere ona. Karik hasa'e ba 5%, ESI tu'un nane'ik iha tempu hirak tuir mai. To'o 2075, sei hatu'un liu metade husi ESI agora ne'e.
Retornu (funan) husi investe Fundu Petroleu3% retornu anual atual -- nanu'u a'as liu numeru inflasaun. Iha tinan hirak lalais ne'e, retornu tu'un liu fali ne’ebé iha.Hanesan de'it ho MF. Maibe, krize finanseiru global bele reduz osan funan ne'e. Ministru Finansa sujere ona atu diversifika investimentu PF ba iha asoen sira atu hetan interese bo'ot liu, maske iah risku barak. Karik Fundu Petroleu ne'e investe ona iha asoens iha meiu-2008, entaun maizumenus metade husi osan ne'e lakon tiha ona.
Discounta folin (ekspekta inflasaun)3%Hanesan ho MF. 

 

Muda dadauk-ba asoens

Osan Fundu Petróleu agora ne’e investe hotu iha banku governu EUA (bonds), ne’ebé seguru liu, maibé iha funan husi osan inan oitoan de’it. Ministra Finansas no sira seluk sujere atu haliras tan investimentu Fundu ne’e dadauk ba asoens. Ne’e bele hasa’e ka bele hatu’un osan funan, maibé mos sei aumenta risku boot katak osan inan bele lakon hotu.

Karik Fundu Petroleu ne’e investe ona iha asoens markadu iha fulan ne’en liu-ba, Timor-Leste bele lakon nia osan kuaze metade, a’as liu dolar tokon rihun ida. Grafika iha okos ne’e hatudu oinsa asoens EUA nia presu monu tu’un durante fulan sanulu-resin rua liu ba no bele kontinua tu’un nafatin.

Durante 2008, Fundu Petróleu Norwegia lakon ona 40% resin husi nia osan ne’ebé investe ona iha assoens, kontinua nafatin lakon osan desde tempu ne’ebá. (Bele download sira-nia relatóriu tinan 2008, 8MB)

Grafika tolu tuir mai ne'e foti husi spreadsheet ida ne’ebé bele download no koko hatama ita bo'ot sira-nia estimatizasaun rasik. Data sira ne'e foti sai husi Orsamentu Estadu 2009, projeksaun produksaun ConocoPhillips nian, no estimatiza 3% osan funan iha investimentu Fundu Petroleu no tuir diskonta osan ba kalkula valor osan ne’ebé iha liman agora ne'e husi rendementu mina iha futuru. Sira ne'e hotu uza data foun ba balansu Fundu Petroleu iha fin 2008, nune'e mos LH nia interpretasaun ba Primeiru Ministru nia promesa atu gasta osan barak liu rendementu sustentabel ba tinan hirak oin mai.

Kada grafika, asumsaun sira indika iha kor-kinur iha leten-parte kuaruk, no rezultadu balun iha kor-azul iha okos-parte kuaruk. Grafika iha parte-kuana hatudu montante osan ne’ebé sei aplika ba ida iha tinan 100 oin-mai. Fundu Petroleu intende atu fo rendementu ne’ebé dura liu ne'e, maibe haree ba jerasaun ha'at ne’ebé tuir mai -- to'o labarik sira ohin loron no sira iha tan bei-oan sira -- kria imajen konsekuensia ida ba longo prazu husi diferensia politika. Grafika hanesan produz husi Governu to'o de'it tinan 2023, ne’ebé la konsidera mandatu Lei Fundu Petroleum ba "maneja ho koidadu didi'ak rekursu petroleu hodi fo benefisiu ba jerasaun agora no futuru mai."

Kada grafika, linha kor-mean representa rendementu mina husi taxa no royalti ne’ebé selu husi kompanha ba estadu kada tinan. Ba agora, governu simu de'it rendementu husi Bayu-Undan, tamba area ne'e de'it mak iha kontratu ona. Karik area mina sira seluk (Kitan, Sunrise, no seluk tan) dezenvolve ona no hatama tan ba grafika entaun total rendementu petroleu (no ESI) sei hadalas rua.

Kor-azul hatudu ESI kada tinan, bazea ba asumsaun no hasa'i osan hanesan buat ne’ebé hateten ona. Linha kor-matak (ne’ebé dala ruma tetek iha linha kor-azul nia leten) representa montante atual osan ne’ebé hasa'i husi FP kada tinan no transfere ba Orsamentu Estadu.

Linha kotu-kotu hanesan hasa'i osan (linha kor-matak), hakfahek ba numeru populasaun ne’ebé iha Timor-Leste, tuir projeksaun husi Departementu Statistika husi sensus tinan 2004, hatudu dolar hira mak Governo sei iha atu gasta ba kada sidadaun. Wainhira nesesidade ba servisu governo (saude, edukasaun, sst.) sa'e proporsionalmente hanesan ho populasaun, ne'e fo indikasaun signifikante ida ba osan petroleu ne’ebé sei iha duke lina kor-matak. Nanu'u linha kotu-kotu ne'e tu'un kada tinan, rendementu tenke hetan husi seitor seluk, hanesan taxa husi atividade agrikultura no turismu, hodi kontinua fornese eskola no hospital ba povu Timor-Leste. Haree ba faktu sira ne’ebé sensus projekta ona indika katak Timor-Leste sei iha maizumenus ema tokon 8 iha tinan 2100.

Grafika primeiru bazea ba Governu nia asumsaun iha orsamentu 2009, ho mudansa oitoan tuir buat ne’ebé koalia ona iha leten.

Grafika segundu prediti folin mina hahu $40/barril (truka $60/barril), ne’ebé realistiku liu ba situasaun markadu mundial. ESI ba tempo naruk tu'un husi tokon $392 ba tokon $202.

Grafika terseiru uza Governo nia asumsaun ne’ebé la realistiku ba folin mina $60/barril. Maibe, ne'e hatudu saida mak sei mosu karik halo dunik revizaun ba Lei Fundu Petroleu hodi permite hasa'i rendementu "sustentabel" ho montante 5% husi Rekursu Petroleu kada tinan.

Grafika ha'at uza folin mina ne’ebé realistiku $40/barril, nune'e halo asumsaun hasa'i osan 5%. Hanesan ita bele haree, rezeitas ne’ebé iha mai husi Fundu Petroleu ba tina atus ida husi agora sei hetan de'it tokon atus ida kada tinan, ka $12 ba kada ema ne’ebé iha Timor-Leste. Nune'e wainhira la iha dezenvolvimentu ne’ebé maka'as ba seitor ekonomia sira seluk, ita sei sai a'at liu husi saida mak ita iha agora ne'e.

The Timor-Leste Institute for Development Monitoring and Analysis (La’o Hamutuk)
Institutu Timor-Leste ba Analiza no Monitor ba Dezenvolvimentu
Rua D. Alberto Ricardo, Bebora, Dili, Timor-Leste
P.O. Box 340, Dili, Timor-Leste
Tel: +670-3321040 or +670-77234330
email: 
info@laohamutuk.org    Web: http://www.laohamutuk.org    Blog: laohamutuk.blogspot.com